Artikkeli on aikaisemmin julkaistu Monster.fi-sivustolla syyskuussa 2014
Nykypäivänä on harvinaista osua kohtaamaan ihmistä, joka ei tilaisuuden tullen ryhtyisi kuvailemaan, kuinka kiireinen, stressaantunut ja väsynyt hän on. Kysyn valmennettaviltani usein, kuinka paljon heillä on stressiä, enkä ole vielä kohdannut yhtäkään, joka ilmoittaisi keskimääräisen stressitasonsa olevan alle viisi asteikolla 0 – 10.
Kysymykseen ”mistä stressi tulee” useimmat vastaavat, että se johtuu työstä tai kiireestä. Kun tiedotusvälineetkin ovat vuosikausia toistelleet mantraa siitä, miten kiire aiheuttaa stressiä ja työ uuvuttaa, ei ole ihme, että olemme oppineet pitämään tätä virheelliseen johtopäättelyyn perustuvaa hokemaa totuutena. Varmasti sinäkin jollakin tasolla tiedät, ettei kiirettä ole olemassakaan muualla kuin kantajansa ajatuksissa, ja ettei stressi johdu työn tekemisestä vaan ahdistavista ja pelottavista ajatuksista (ajattelet esimerkiksi kaikkia edessäsi olevia tekemättömiä töitä ja pelkäät, ettet ehdi suoriutua niistä). Eleanor Roosevelt sanoi aikoinaan: ”Nothing can make you feel bad without your consent” eli mikään ei voi saada sinua tuntemaan oloasi huonoksi, ellet itse anna siihen lupaa. Sama pätee tässäkin. Mikään ei voi saada sinua kokemaan stressiä, kiirettä ja ahdistusta ilman omaa suostumustasi. Sinulla on valtaa omaan kokemukseesi. Voit valita omat ajatuksesi ja niiden myötä sen, miltä sinusta tuntuu – jos niin päätät ja haluat.
Jos minä vain rentoudun, niin kuka nämä hommat sitten hoitaa?
Uskotko monien tavoin, että rentoutuminen tarkoittaa samaa kuin tekemättömyys? Tai että rentona ihminen on hitaampi ja tehottomampi kuin kiireisenä ja jännittyneenä? Jos olet oppinut uskomaan, että työn tekeminen on se, joka sinua stressaa, saatat helposti harhautua ajattelemaan näin. Mietipä kuitenkin tätä: aivotutkimus on todistanut yhä uudelleen ja uudelleen, että kun ihmisellä on stressiä (joka siis syntyy useimmiten pelottavista ajatuksista – ei siitä, mitä todellisuudessa tapahtuu), hänen aivojensa verenkierto keskittyy aivojen primitiivisiin, hengissä säilymistä varmisteleviin osiin. Silloin ajatukset pyörivät helposti hyökkäys- ja puolustusstrategioiden ympärillä eikä energiaa yksinkertaisesti riitä henkisiä ponnistuksia, keskittymistä, oppimiskykyä, loogista päättelyä tai tehokasta muistamista edellyttäviin tehtäviin. Stressaantuneena ihmisestä tulee itseään tyhmempi. Jos huolehtisit siitä että mielesi on mahdollisimman rento, huomaisit pian, että sinun on helpompi keskittyä siihen, mitä olet tekemässä, pystyt yhdistelemään tietoja tehokkaammin ja muistisi kykenee tuomaan tietoiseen mieleesi aikaisemmin koettuja ja opittuja asioita, jotka palvelevat käsillä olevaa tehtävää. Teet järkevämpiä valintoja ja saat aikaan huomattavasti enemmän, samalla kun teet vähemmän virheitä ja työsi laatu paranee. Työn tekeminen myös tuntuu paremmalta, saatat jopa huomata nauttivasi omasta aikaansaamisestasi.
Heräiletkö aamuyöllä pyörittelemään työasioita mielessäsi?
Sinun aivosi ovat maailman ihmeellisin ja taitavin ongelmanratkaisujärjestelmä, joka pyrkii ja kykenee löytämään ratkaisun jokaiseen pulmaan, jonka annat niiden ratkaistavaksi. Jos kuitenkin valveilla ollessasi mietit jatkuvasti huoliasi ja tekemättömiä töitäsi etkä rentoudu, aivojesi käyttämä energia kuluu stressireaktion ylläpitämiseen eikä sitä riitä pulmiesi ratkaisemiseen. Kun menet nukkumaan ja rentoudut, aivoillesi jää paljon enemmän voimia ratkaisujen löytämiseen. Ratkaisun syntyessä alitajuntasi herättää sinut kuulemaan sen. Yöllinen herääminen palvelee siis sinun tavoitteidesi saavuttamista, jos suhtaudut siihen oikein. Jos alat vastustaa heräämistä ja manailla kun olet valveilla, vaikka sinun ”pitäisi” nukkua, aiheutat itsellesi lisää stressiä. Paljon hedelmällisempää on ymmärtää, että heräämiselläsi on tarkoitus, ja hyväksyä se. Pidä kynää ja paperia vuoteesi vieressä, keskity rauhallisesti kuuntelemaan mieleesi tulevia ajatuksia, ja kirjoita ne HETI ylös. Jos saat mieleesi listan tekemättömiä ja unohtuneita asioita, kirjoita nekin paperille, ulos mielestäsi. Kun olet tehnyt tämän, voit todeta, että kaikki tärkeä löytyy yöpöydältäsi aamulla, ja kykenet jatkamaan uniasi rauhassa. Nukut syvemmin ja rauhallisemmin.
Unen laatu on tärkeää, mutta sitä on myös saatava riittävä määrä. Jos et saa riittävästi unta yöllä, kannattaa sinun paikata heräilystä aiheutuvaa univajetta ottamalla pieniä päivätorkkuja. Sekunti tai pari unta lounaan jälkeen ja töistä palattuasi riittää lataamaan akkusi ja rentouttamaan mielesi. Sen jälkeen olet sata kertaa tehokkaampi ja keskittymiskykyisempi kuin jos yrittäisit pinnistellä väsyneenä väkisin eteenpäin. Einsteinilla oli tapana nukahtaa nojatuoliinsa avainnippu kämmenellään. Kun nippu tipahti lattialle, hän heräsi sen kilahdukseen ja jatkoi virkistyneenä työtään. Tee sinä samoin. Älä ajattele, ettet voi nukkua työaikana. Työnantajallasi ei voi olla mitään sitä vastaan, että huolehdit näin omasta suorituskyvystäsi, varsinkaan kun se ei vaadi tämän enempää aikaa.
Mikä on tärkeää juuri nyt?
Yksi pahimmista stressin aiheuttajista on pyrkimys hallita kymmeniä asioita samaan aikaan. Monet ovat jopa ylpeitä ”multitasking-taidostaan” ajattelematta, että he tulevat samalla heittäneeksi hirmuisen määrän keskittymiseen ja ajatteluun tarvittavaa energiaa taivaan tuuliin – samalla kun aiheuttavat itselleen lisää stressiä. Aivojen toiminnan kannalta katsoen moniajoa ei ole olemassa, vaan joka kerran kun vaihdat tarkkaavaisuutesi kohdetta, energiaa kuluu huomion irrottamiseen edellisestä, siirtämiseen ja kiinnittämiseen uuteen. Tämä jatkuva tarkkaavaisuuden siirtely ei suinkaan edistä aikaansaamistasi ja tehokkuuttasi, vaan tuhlaa voimiasi ja lisää ahdistustasi. Palvelet itseäsi parhaiten kun keskityt täysin juuri nyt käsillä olevaan tehtävään ja teet kaiken voitavasi sulkeaksesi muut virikkeet siksi aikaa ulkopuolelle. Sulje puhelin ja sähköposti, ilmoita työkavereillesi että teet keskittymistä vaativaa työtä etkä halua tulla häirityksi, rentoudu ja keskity työhösi. Tärkeimmät ja kiireellisimmät sekä eniten keskittymistä ja ajattelua vaativat tehtävät kannattaa tehdä heti aamulla ennen kuin avaat sähköpostin ensimmäisen kerran. Postilaatikkosi tulvii kuitenkin kaikenlaista huomiota vaativaa, ja siihen sukellettuasi keskittymisesi hajaantuu taivaan tuuliin etkä enää kykene työskentelemään rauhassa. Tehokas tunti tai pari aamulla ilman näitä häiriötekijöitä saa ihmeitä aikaan sekä työssäsi että hyvinvoinnissasi.
Opettele rentouttamaan mielesi
Vaikka mielen rentouttaminen ei vaadi muuta kuin sinnikästä ajatusten uudelleen valitsemista, älä silti odota sen olevan helppoa. Kuten minkä tahansa uuden taidon oppiminen, tämäkin vaatii aikaa ja toistoja. Jos olet ollut mantelitumakkeidesi armoilla kenties kymmeniä vuosia, on turha odottaa, että rentoutumisen opettelu sujuisi hetkessä ja vaivattomasti. Voit verrata sitä tilanteeseen, jossa vuosia kaukosäädin kädessä loikoillut sohvaperuna päättää haluavansa osallistua maratonille. Hän ei (toivottavasti ainakaan) päätä ensimmäisen lenkin juostuaan, ettei osaa ja ei tästä mitään tule. Ei suinkaan. Hän tietää, että maratonkuntoon pääseminen vaatii useiden kuukausien säännöllisen harjoittelun. Jos tuleva maratoonari tekee joka päivä sen mitä hänen on tehtävä tavoitteensa hyväksi, hän kehittyy paremmaksi ja paremmaksi – ja hänen tavoitteensa lähenee päivä päivältä. Sama pätee rentoutumisen opiskeluun. Aivoja voidaan hyvin verrata lihaksiin siinä mielessä, että ne kehittyvät aina paremmaksi ja tehokkaammiksi siinä, mihin keskität ajatuksesi ja aikasi. Jos haluat oppia työskentelemään rennommin – ja toivon, että haluat – älä siis tee sitä virhettä että kokeilet kerran tai pari ja toteat, ettei siitä mitään tullut. Suhtaudu tähän kuin mihin tahansa haastavan aiheen opiskeluun ja harjoittele joka päivä vähintään 90 päivän ajan, niin saat huomata, että ajattelusi toimii tehokkaammin, saat enemmän aikaan ja samalla elämäsi alkaa tuntua entistä paremmalta.
Hengitä!
Kun ihminen on jännittynyt ja stressaantunut, hänen hengityksensä muuttuu pinnalliseksi. Keho ja aivot kärsivät tällöin jatkuvasta hapen puutteesta. Kun pysähdyt ja hengität muutaman kerran oikein hitaasti ja syvään, saat enemmän happea ja tulet myös lähettäneeksi mantelitumakkeille viestin, että kaikki on hyvin. Kuuluisa aivotutkija Mark Waldman antoi eräässä haastattelussa seuraavan vinkin: laita puhelimesi hälyttämään kerran tunnissa, ja kun kello soi, keskeytä työsi. Nouse tuolistasi ja hengitä muutaman kerran hitaasti ja syvään. Anna kaikkien jännitysten valua pois kehostasi uloshengityksen mukana. Nauti hengittämisestä! Haukottele muutamia kertoja kunnolla ja venyttele lihaksiasi. Liiku oikein hitaasti. Silittele käsivarsiasi ja kasvojasi sillä tavoin, että se tuntuu mahdollisimman hyvältä. Jatka tätä minuutin ajan, ja palaa sitten rentoutuneena ja virkistyneenä työsi pariin.
Jos teet tätä 60 sekunnin harjoitusta tunnin välein joka päivä, saat ajan myötä aikaan valtavia muutoksia aivoissasi ja elämässäsi. Luovuutesi ja työtehosi lisääntyvät, ja kun elämäsi valta siirtyy mantelitumakkeilta aivojesi ”toimitusjohtajalle” eli etuaivokuorelle, elämäsi alkaa maistua kaikin tavoin paremmalta.
Kuten ennenkin: aloita heti – äläkä anna periksi!