ASENNE-RATKAISEE-MUUTOKSESSAKIN

Työ on sitä mitä teet – ei sitä mitä olet

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin

Työnhaku voi olla raskasta ja itsetuntoa koettelevaa puuhaa. Jos olet tosissasi, joudut kenties lähettelemään kymmeniä tai jopa satoja hakemuksia ja käymään lukuisissa haastatteluissa vain kuullaksesi, ettet tälläkään kerralla ollut juuri se oikea. Toistuva toivon herääminen ja sen menettäminen saattaa jopa nakertaa uskoa itseesi ja omaan arvoosi. Uuden työpaikan löytäminen vaatiikin usein todellista maratoonarin sitkeyttä, kestävyyttä ja kykyä nousta ja aloittaa alusta uudelleen ja uudelleen, väistämättömistä ja toistuvista tappioista huolimatta.

Torjutuksi tulemisen mahdollisuus herättää mörköjä menneisyydestä

Me kaikki olemme lapsuudessa kokeneet hylätyksi ja torjutuksi tulemista ja arvon menetystä. Menneessä maailmassa, kun ihmisyhteisöt elivät savannilla ja lauman yhteispeli ja turva oli suhteellisen aseettomalle ihmisolennolle hengissä säilymisen ehto, laumasta eroon joutuminen ja yksin jääminen merkitsi varmaa kuolemaa. Lapselle yksin jääminen on nykyisinkin todellinen vaaratilanne, ja siksi aivomme tallentavat jokaisen pikku yksityiskohdan näistä lapsuuden tapahtumista osatakseen varoittaa meitä kun myöhemmin joudumme tilanteisiin, joissa hylkäämisen tai torjutuksi tulemisen mahdollisuus on olemassa.

Kun olet työnhaussa, jo hakemuksen lähettäminen saattaa herättää eloon muiston menneestä torjutuksi tulemisesta kaikkine pelon ja epävarmuuden tunteineen. Viimeistään haastatteluun mennessäsi saattaa päässäsi soida oikea hälytyskellojen riemukavalkadi, joka saa paniikkihien nousemaan otsallesi. Sydämesi jyskyttää kuin höyryvasara eikä mielesi löydä yhtäkään järkevää ajatusta. Unohdat kokonaan, että olet varsin osaava ja pystyvä, ja että haastattelun tarkoitus ei ole pelkästään arvioida sinua, vaan se on myös sinun tilaisuutesi arvioida työnantajaa ja kuulostella, onko tämä juuri se työ, jonka todella haluat.

Ymmärrä aivojasi, kyseenalaista ajattelusi

Uhan – olipa se todellinen tai kuviteltu – herättämä pelkoreaktio on aivojen ja kehon näkökulmasta oikeastaan varsin tarkoituksenmukainen. Aivosi tunnistavat, että tilanne on sinulle tärkeä ja lihasten jännittymisen sekä sykkeen ja verenpaineen kohoamisen tarkoitus on virittää sinut selviytymään tehokkaasti edessäsi olevasta haasteesta. Pahaksi onneksi kehon virittyminen palvelee tehokkaasti vain fyysisten haasteiden voittamista, kun taas nykypäivän haasteet ovat useimmiten henkistä laatua. Työpaikkahaastattelussa olisi aivan erityisen arvokasta olla henkisesti terävimmillään, mutta aivojen energia kuluukin fyysisen stressin ylläpitämiseen ja järkiparka saa siitä vain rippeet jos sitäkään. Ei ihme, jos ajatus ei kulje eikä muistikaan oikein toimi.

Pelko tuntuu varsin todelliselta emmekä useinkaan tule miettineeksi, mistä se tulee ja mihin se liittyy. Pysähtyminen, kyseenalaistaminen ja tilanteen uudelleen ajatteleminen auttavat mieltäsi rentoutumaan, jolloin saat korvaamattoman arvokkaan ajattelukapasiteettisi uudelleen käyttöösi.

Mitä se merkitsee – vai merkitseekö mitään?

On tärkeää huomata, että torjutuksi tulemisen pelko tai sen synnyttämä pettymys eivät johdu niinkään tilanteesta itsestään kuin siitä, mitä ajattelet siitä, millaisen merkityksen annat sille ja kuinka tärkeäksi koet sen. Jos uskot jokaisen lähettämäsi hakemuksen kohdalla, että tämä on korvaamaton mahdollisuus ja ainoa toivosi, voit olla varma että torjutuksi tulemisen pelkosi herää eloon sabotoimaan pyrkimyksiäsi. Vieläkin pahempaa on, jos vedät valitsematta tulemisestasi johtopäätöksen, että et ole riittävän hyvä tai arvokas, koska sinua ei valittu.

Muista, että ”tällä kertaa valitsimme toisen henkilön” -viesti ei kerro mitään sinusta, rakastettavuudestasi, kyvyistäsi tai mahdollisuuksistasi. Se merkitsee vain sitä, että joku toinen arvioitiin tähän nimenomaiseen tehtävään tässä hetkessä sopivammaksi, ja että sinun paikkasi on jossakin muualla. Sinun on vain jatkettava työnhakua niin kauan, että löydät sen. Ajattele paremmin! ”OK, nämä valitsivat nyt jonkun toisen, mutta ei se mitään. Se ei ollut minun paikkani. Minä olen silti täysin hyvä juuri tällaisena. Seuraava!”

Ajattele oma arvosi itse

Annamme usein muille ihmisille kohtuuttoman paljon valtaa siihen, miten hyväksi tunnemme olomme ja itsemme. Annatko huomaamattasi haastattelijalle tai hakemuksesi vastaanottajalle vallan määritellä omaa arvoasi? Muiden ihmisten mielipiteet kertovat enemmän heistä itsestään kuin sinusta, joten onko niillä sinulle todellista merkitystä? Tämä vieras ihminen ei tiedä sinusta oikeastaan juuri mitään. Hänen mielipiteensä ei myöskään muuta sinua miksikään. Onko sillä loppujen lopuksi mitään tekemistä sen kanssa, kuka olet?

Sinulla ei ole valtaa haastattelijan ajatuksiin ja mielipiteisiin, etkä sitä tarvitsekaan. Hän ajattelee joka tapauksessa, mitä ajattelee. Hänen ei ole pakko pitää sinusta. Sinun onnellisuutesi ja menestyksesi kannalta paljon olennaisempaa on se, mitä itse ajattelet itsestäsi ja kohtaamistasi ihmisistä, ja sen sinä voit valita.

Bob Proctor kertoi kerran tarjoilijasta, joka kolminkertaisti saamansa tipit saamansa vinkin avulla: hän toivoi aina aina pöytää lähestyessään hyvää siinä odottaville asiakkaille. Tämä neuvo on hyvä muistaa sekä työnhaussa että muissakin kohtaamisissa. Ajattele, että pöydän toisella puolella istuva ihminen on mukava ja että pidät hänestä. Toivo hänelle hyvää, niinkuin tietenkin myös itsellesi. Hän kyllä havaitsee hyväksyvän vireesi, ja se tuntuu hänestä hyvältä, vaikkei hän osaakaan lukea ajatuksiasi.

Viritä itsesi tärkeään kohtaamiseen

Mielikuvaharjoittelu palvelee tehokkaasti hyvään kohtaamiseen virittymistä. Kuvittele haastattelutilanne ja näe itsesi siinä luottavana, hyväksyvänä ja varmana. Näe itsesi vastaamassa haastattelijan kysymyksiin sujuvasti, luontevasti ja hymyillen ja kyselemässä tältä itsellesi merkityksellisiä kysymyksiä. Eläydy tähän mielikuvaan usein mielessäsi, aina aamulla herätessäsi ja illalla ennen kuin nukahdat. Kun menet haastatteluun, puhu itsellesi ”Olen aivan täydellinen minä juuri tällaisena. Pidän itsestäni ja pidän sinustakin. Olen osaava, pätevä ja varma. Pidän itsestäni ja minulla on paljon annettavaa.”

Olet parhaimmillasi haastattelutilanteessa, kun olet mahdollisimman rento ja uskot itseesi ja omiin kykyihisi. Rentoutta voit tavoitella meditaatiolla tai mindfulness-harjoittelulla ja reippaalla liikunnalla joka purkaa stressihormoneita kehostasi. Sopivan mielentilan löydät yksinkertaisesti eläytymällä siihen, miltä tuntuu kun luotat itseesi ehdottomasti. Jos vastakkaiset ajatukset (”silloin kerrankin mokasin pahasti, mitä jos hän kysyy jotakin, johon en oikein osaa vastata, mitä jos hän ajattelee, että en olekaan pätevä…”) pyrkivät mieleesi ja itseensä luottavan olon löytäminen tuntuu vaikealta, voit helpottaa sitä muistelemalla tilanteita, joissa olet menestynyt, tehnyt jotakin jonka osaat todella hyvin. Sen ei tarvitse edes liittyä työelämään. Liikunta- tai muuhun harrastukseen tai elämänalueeseen liittyvä onnistumisen kokemus on aivan yhtä hyvä. Pääasia on, että löydät oikean tunnetilan ja eläydyt siihen.

Tee parhaasi, opi ja päästä irti lopputuloksesta

Jokainen hakemus ja haastattelu on sinulle tilaisuus oppia jotakin itsestäsi ja tulla yhä tietoisemmaksi siitä, mitä itse toivot tulevalta työltäsi ja työnantajaltasi. Tietenkin teet joka kerran parhaasi, mutta kun ”epäonnistut”, mieleesi voi jälkeenpäin tulla asioita, joita haluat kehittää tulevaisuudessa paremmiksi. Kuuntele niitä ja ota opiksesi. Voit myös pyytää palautetta. Kysy haastattelijalta suoraan, miten hän koki kohtaamisenne. Hänellä saattaa olla sinulle kerrottavana myös vinkki, joka auttaa sinua valmistautumaan paremmin seuraavaan haastatteluun. Mitä enemmän hakemuksia lähetät ja mitä useammassa haastattelussa käyt, sitä parempi työnhakija sinusta kehittyy. Sitä lähemmäksi myös tulee se päivä kun osoittaudut täydelliseksi valinnaksi hakemaasi tehtävään. Kun jatkat sitkeästi kohti tavoitettasi, saavutat sen väistämättä. Epäonnistujan erottaa onnistujasta se, että onnistuja nousee ylös vielä viimeisenkin kerran kaaduttuaan. Älä siis anna periksi!

Artikkeli on julkaistu aiemmin Monster.fi-sivustolla.

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin

Saattaisit kiinnostua myös näistä: