Vitkuttelu – kyvyttömyys synnyttää päätös tai tarttua edessä olevaan tehtävään – on aihe joka on pulpahdellut viime aikoina pintaan useasti käymissäni coaching-keskusteluissa. Kirjoitin jokin aika sitten vitkuttelun voittamisesta ja perfektionismista artikkelin (voit halutessasi lukea sen täältä), mutta koska toimeen tarttumattomuus ja itsekurin puute tuntuu olevan kovin päivänpolttava ja tärkeä aihe, jatkan siitä vielä vähän.
Mikä minua oikein vaivaa?
Määräaika lähestyy ja työhön olisi todellakin jo ryhdyttävä, mutta yritätpä mitä tahansa, et kykene tarttumaan tehtävään, ei vaikka mikä olisi. Itsekurista ei ole mihinkään. Ahdistavaa! Moitit ja syyllistät itseäsi, ja peloissasi yrität pakottaa itseäsi toimintaan, mutta mitään ei tapahdu. Aivan kuin jokin salaperäinen voima olisi kaapannut tahtosi ja kehosi valtaansa.
Jotta voit vapautua vitkuttelutaipumuksestasi ja sen synnyttämästä ahdistuksesta, sinun on ymmärrettävä miksi vitkuttelet ja mitä tarkoitusta tämä taipumus palvelee elämässäsi. Tietoisuus ja itsensä tunteminen ovat siis avaimia vitkuttelusta vapautumiseen. Monille ihmisille oivallus siitä miten vitkuttelu suojelee heitä riittämättömyyden kokemuksilta on jo suuri askel kohti haasteen ratkaisua. Psykologit Jane Burka ja Lenora Yuen raportoivat artikkelissaan ”Mind Games Procrastinators Play” (Psychology Today, tammikuu 1982), että jo vitkuttelun kätkettyjen juurien ymmärtäminen heikentää tätä taipumusta. Kun ymmärrät, mistä tarttumiskyvyttömyytesi kumpuaa, sinun on helpompi suhtautua siihen järkevästi ja voittaa sen herättämä vastustus.
Vitkuttelun syyt ovat usein syvällä
Toisin kuin moni uskoo, vitkuttelu ei johdu henkilökohtaisesta kyvyttömyydestä, laiskuudesta, itsekurin puutteesta tai huonosta ajankäytön hallinnasta. Useimmiten se voidaan jäljittää syvempiin ja mutkikkaampiin psykologisiin syihin. Tavallisin syy siirtää ja välttää päätöksentekoa ja toimeen ryhtymistä on tulevaisuuden pelko. Pelkäät suoriutuvasi huonosti, pelkäät että et hallitse toimintasi seurauksia, pelkäät että annat itsestäsi tyhmän vaikutelman tai että sinua arvostellaan. Pelkäät itsetuntosi hapertumista tai menettämistä. Pelko saa sinut välttelemään päätöksen tekemistä ja toimintaan ryhtymistä. Etuotsalohkosi oikealla puolella asuva pieni ääni kuiskailee korvaasi epäilyksiä ”en ole ihan varma… tämä on niin suuri tehtävä… mitä jos unohdin jotain… mitä jos epäonnistun?” Sen sijaan että liikkuisit kohti tavoitettasi, huomaatkin vetäytyväsi, jäätyväsi tai pakoilevasi toimintaan ryhtymistä.
Itsensä ruoskiminen, moittiminen ja tuomitseminen muodostavat huonosti toimivan strategian – senhän olet jo oppinutkin. Saattaisit palvella sekä omaa hyvinvointiasi että työsi tuloksia huomattavasti paremmin hieman ystävällisemmällä lähestymisellä.
Vitkuttelu voi olla viisastakin
On olemassa myös tervettä vitkuttelua. Se on oikean etuotsalohkosi ääni, joka neuvoo sinua katsomaan eteesi ennen kuin hyppäät, ja joka antaa sinulle aikaa tutkia haastettasi ja koota lisää tietoa ennen kuin voit tehdä hyvän valinnan ja päättää, millainen toiminta on tässä hetkessä tarkoituksenmukaisinta.
Olipa oman vitkuttelusi taustalla siis pelko tai lisätiedon tarve, voit rauhoittua ja helpottaa oloasi vähän jo tunnistamalla ja tunnustamalla, että sinussa ei ole mitään vikaa. Itsekurisi ei olekaan hukassa, vaan vitkuttelusi kertoo vain sisäisestä ristiriidasta, joka on ratkaistavissa.
Miksi ryhtyisit toimintaan?
Olennaista vitkuttelun voittamisessa on sisäinen motivaatio, ja erittäin tärkeä motivaation lähde on se tyydytys, jota saat oppimisesta ja aikaansaamisesta. Tyydytys on täysin päinvastainen ja huomattavasti hedelmällisempi motivaattori kuin epäonnistumisen pelko tai pelko siitä että joku suuttuu sinulle tai näytät typerältä, tai paine tehdä työsi täydellisemmin kuin muut. Vaikka pelot ja perfektionismi ovat usein hyvin vaikuttavia moottoreita, ne synnyttävät joustamatonta, jähmeää ja negatiivista tunnetta ja toimintaa. Jos esimerkiksi haluat välttyä näyttämästä typerältä, et voi hankkia tarvitsemaasi tietoa kysymällä muilta, et voi sukeltaa uusille oppimisen alueille, kokeilla uusia toimintatapoja tai ottaa muita ”riskejä” jotka ovat tarpeen uusien asioiden oppimiselle ja uusille saavutuksille. Mieti ja listaa siis kaikkia niitä positiivisia, tyydytystä tuottavia asioita, joita tehtävään tarttuminen antaa sinulle. Myös itsekuri itsessään voi tuoda tyydytystä.
Neljä askelta vitkuttelun voittamiseen
Kirjoittaminen siirtää aivojen aktiivisuuden etuotsalohkon oikealta puolelta (jossa huoli, epäily ja pessimismi syntyvät) vasemmalle, aivojen alueille jotka ovat kytköksissä optimistiseen päätöksentekoon. Lisäksi se antaa sinulle tilaa ja mahdollisuuden katsoa haastettasi ulkopuolelta, mikä auttaa selkeyttämään ajattelua. Kokeile seuraavaa harjoitusta, jonka ystävällisesti antoi jaettavaksi suosikkineurotieteentutkijani Mark Robert Waldman:
1) Ota paperia ja kynä ja kirjoita ylös muutama tavoite, haave tai suunnitelma, jotka ovat saaneet tai todennäköisesti saavat sinut jäätymään ja lykkäämään toimintaan ryhtymistä. Poimi näistä yksi ja kirjoita lyhyesti, mistä olet huolissasi. Listaa sitten kaikki syyt – rationaaliset ja järjettömätkin – miksi sinun ei pitäisi toimia. Mitä useampia tekijöitä saat listattua, sitä helpompaa sinun on järjestää ajatuksesi ja strategiasi ja löytää mielekäs tapa liikahtaa eteenpäin.
2) Rentoutuminen heikentää huolten intensiteettiä ja tekee tilaa viisaiden ajatusten ja oivallusten nousemiselle tietoisuuteen. Vietä siis hetki vain hengitellen ja antaen kehosi ja mielesi rentoutua perusteellisesti.
3) Katsele vitkuttelutekijöiden listaasi rennon tietoisesti. Haukottele ja venyttele, ja jos huolestuneet ajatukset saavat kehosi jälleen jännittymään, kirjoita ne ylös. Mielesi rauhoittuu ja terästyy näin oivalliseen, ratkaisukeskeiseen tilaan muutamassa minuutissa.
4) Pyydä intuitioltasi vastausta kysymykseen ”Mikä on paras tapa edetä tässä asiassa?” Kirjoita muistiin kolme mieleesi nousevaa asiaa, jotka auttavat sinua tekemään viisaan päätöksen. Tarvitsetko lisää tietoa? Hanki sitä! Haluatko saada toisen mielipiteen? Hanki sekin! Toimi sitten.
Jatkoa seuraa
Vitkutteluaiheen pajatso ei ole vielä tyhjä. Taidankin syventyä asiaan vielä seuraavassakin kirjoituksessani ja keskittyä vitkuttelun helpottamiseen tavoitteiden asettamisen ja aikatauluttamisen näkökulmasta.
Valoisaa ja virtaavaa kevään jatkoa toivottaen,
